Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
No, oli mužik da ak
No, oli mužik da ak
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)
No
, oli mužik da ak , el’et’tii .Mužikal da akal oli kolme poigat .Kakš poigad ol’dii brihat hyvät , a kolmanž oli Taras .No ku Tarasul kyzytää :
– No , midä , Taras ?
A hän sanow :
– А Taras äijän tiedäw , da ei sanu ni midä .
No kyzytää , kyzytää , ku ei sanu ni mid’ä .No ižä työndyt’t poigit toižid , hyvid poigid : "Mängät šidogat händää mečäs puwh ".No män’dii , mečäs puwh händää šidotii .Ajaw šigä cuari vai kuningas .Hyvil nenil , kaval’reiskoil .No i kuwlow , što vongund mänöw tobju mečäs .No i sanow šigä omile , ked hällää oldaa šigä , ei yksin vit’ aja : "Mengät , – sanow , – katsogat , ken šigä ringuw ".Mendih , ka Taras puws rippuw , da ristikanzu on , Tarasuksi kučutaa .Ni i kyzytää :
– Nu midä , Taras ?
– А Taras äijän tiedäw , da ni kel ei sano .
– Ka tuogat händää tänne , otame keral !
Nu i otetii , tuodii kodii .
– Nu , Taras , midä ?
– A Taras äajän tiedäw , da ni midä ei sano .
– Nu pangat händää temnitsu !
Händää pandii , syötetää šigä nämäd sluwgat händää .Temnitse ištuw .No i kyzytää :
– Midä , Taras ?
– A äijän tiedäw Taras , da ei sano ni midä .
Nu i lähteškäž kuningas toižih muaihe naimah .Taras sanow nämile sluwgile :
- Laskegat työ mindaa – sanow , – kodvaiželkse , antkat milei oružu da kaks saldattat .
– Laskemme , – sanow , – ka , tulow cuari ka meid , midä lienöw meil ?
– Ei , – sanow , – ma tulen enne cuarii !
Nu i läht’ dorogad myö .Mečäz mänöw moin’e ambund , ringund , ka piestä jumal !No i sanow saldatoile :
– Olgat kodvain’e täz , а ma lähten katsun , midä šigä ringutaa .
Nu i mänöw .Mänöw šine , ka pahad jagetaa šuapkad .Art’t’eli heid on , ka kelle dostanižow šuapk .
– Oi , – sanow , – hyvä miez , mit’e meilä tämä jagada ?
– A vot , – sanow , – minä ambun , kudam pul’kan löwdäw , sen i šuapk .
No i ambui .A hyö kui howkad hypit’tii pul’kad eččimää .A Taras šuapkan ot’t’ dai läkš .No läkš , tuli saldatoijennu .I myöste lähtii edellee .Lähtii edellee , men’dii , men’dii .Myöste ringund mänöw šigä mečäs , ka strašnii ."A seižugat vai netäs kodvaine .
A minä lähten šigä , midä ringutaa , midä torataa ".Mänöw , ga hyö tuluppad jagetaa .
– Oi hyvä miez , mit’e meile tämä tulup , – sanow , – jagada , kelle dostanižow ?
– A vot , – sanow , – ku minä ambun metsää , kudam löydää pul’kan , sen i tulupp !
Hän ambui .Hyö kui howkad hypittii myöste metsää .A Taras tulupan ot’t’ da myöste edellee .Tuli saldatoijennu .No myöste edelle v put’ i lähtie .Nu kodvu män’dii .Ku myöste mänöw ringund’ šigä ka piestä hospod’ !"Nu vot , – sanow , – brihat , olgat šid , ma lähten vie kävyn ", – sanow .
Nu i mäni , ka hyö kovrad jagetaa :
– Nu kelle tämä kovr dostanižow ?
– A ambun , – sanow , – ka löwkkät mängät , ken pul’kan löwdäw , sen i kovru .
No hyö i lähtii eččimää .A Taras kovran ot’t’ dai läkš .Tuli kazakoijennu sе dorogale .Kovral ištežet’tii .Lettiw , lettiw kovr , heit’ kandaa .Men’dii d’o šinne , kus cuari nai .No šinne hyö men’dii moižele hyväle kohtaižele , kriežäižele .Saldatoid da kovran jet’täw , a Taras lähtöw .Nu i mäni , ka šigä oli Ivan Carevič jo kn’aginannu .Kn’aginal on tobjat zadanjad , midä Taras voiž awttaa .
– Vot , – sanow , – kun miit’tien minä veššiežen tuon podnosannu , ka moižen ku sa tuonet , ga äskin ma lienen šinun taga miehel .
No , a Taras kuundelow .Lähtii lawkkaa , Ivan Carevič dai kn’agin ostamaa .Mänöw šigä kn’agin , kyzyw kuldaižen botinkan .Kn’agin ottaw yhten , a Taras , nevidimoid sovad on piel ka , hän hvattiw kaksi .No .Dai kormanii panoo .Dai tuloo .Jo kn’agin kuččuu , što :
– Tule , ongo šilai moine viešši ali ewle ?
No tuloo .Ka andoi kuldaižen botinkan , a Ivan Carevičal on sе huoli , mene tiijä , kui .Kui käden čokkaildaw , ka häläi moin’e že kormanos !(No Taras-kulu se händää näge piestää ).
– Vot , – sanow , – et sa ole hitri̮ja , on šilai ken tahto hitri̮jamb šinuudas .
No i myösten häle sanow :
– Vot vie , – sanov , – ma šilei andan zadanjan miit’tien .Kumit’tien ma tuonen , moižen tuonet ka , äski ma sinun taga tulen miehele , ku sen voinet .
Šigä i Taras on , kuz on Ivan Carevič .
No lähtää , hebo val’l’astetaa , šigä ištutetaa kn’agin .Kn’agin lahtöö meren rannal .No .Dai Taras , kus hyö ištutaa , sid i Taras ištuu ,heijen kere yhtel korietal ajaa , kn’aginan da sluwgien .Män’dii meren randaižele šigä , dai kn’agin ringuw :
– Oi , diedoi , diedoi , tule , ma šilai hod’ jälgimäižen tien piäd ečin !Ma uidin loitto .
A šigä vežien izänd se tulow , ka yn’nää veži se čiihod’elow .A Taras duwmajow : "Midä sinä ruadad , ka šidäi minä ruadan ".No :
– Oi , diedoi , diedoi , anda ma šilei piäd ečin hod’ jälgimäižen kieraižen !
– A eči .
Eččiw .
– Andaižid , diedoi , milei hod’ yhten tukaižen .
– Ota , – sanow , – da hil’l’akašti ota .
Kn’agin se hil’l’akašti , a Taras täyden kobran !
– Oi , mäne sa läbi muas , tämän kibedäle vedid da !
Taras vedäw ka .
Nu i tul’dii myöstei .Kn’agin duwmajow : "Kuga on , ei hällää moišt ni mual ".Tuow ku podnosal tukan , a ku Ivan Carevič čokkaildaw käin kormanih , hällää moine že .
– Et , – sanow , – sa ole hitri̮ja , on šilai ken tahto hitri̮jamb šindaa !
No ka ole mi tahto , ku muga mänöw ka .Kai hyvälleh .
– No i vie , – sanow , – andan zadan’jan , vie yhten .
Sen spruavinet , no äskin , – sanow , – minä lähten šinun taga !
– Nu ka anda .
– Voinet meijän ubehel , – sanow , – ajelda , äske ma lähten šinun taga .
– No ka val’l’asta .
Nu i azet’et’tii šigä , pan’dii ajelemaa , se ištuihe .A Taras rinnal .Ku lähtöw ajamaa , Taras ku andaa rawdaižel pletil , oivaližel , heijen ubeh pol’vuižil heittääže .
– Vot , – sanow , – n’engomadgi t’eil oldaa ubehed ?
Meil vai vet’t’ vedetää nengomil .
Nu i hyö lähtietää kodii kn’aginan kere ajamaa .
A Taras myöste tuli šihi kohtaa saldatoijennu , kovran ot’t’ da pojehali kodii .Nu i tuli myöste cuarinnu sen .Dai ned händää salbatii sluwgat .Dai vuotetaa .Tulow d’o svuad’ban kere Ivah Carevič .No , i tuli d’o kn’aginan kere .Tuli , kyzyw :
– No mit’e se , – sanow , – kuga Taras ?
– А Taras , – sanow , – endižid pagižow .
А sе ei sanota , što oli kuga libo midä .
– Pidäw lähtä , – sanow , – hot’ katsuda , millai häi on .
Mäni , sanow :
– Nu , midä , Taras ?
– А Таras äijän tiedäw , da ei sano ni midä !
No sid d’o šihi sah mänöö , što händää pidää d’o ambuda .D’o tuodaa šigä , štobi ambumaa ...No ka hän nämä vieššit ku ozuttaw hälle , ka Ivan Carevič dogadihes , ken händää piešti .Puoli carstvuada andoi da nygöi šie Taras vai cuarinnu eläw .
No, oli mužik da ak
карельский: людиковское наречие
Севернолюдиковский (кондопожский)
–
–
–
–
-
–
–
–
–
–
–
–
–
[Нерассказанный сон]
русский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–