Texts

Return to review | Return to list

Pelvahan kažvatanda i t’yökši luajinda

history

June 01, 2020 in 15:50 Нина Шибанова

  • changed the text
    Pellon aštoiduoh kyl’vet’äh pelvahan. Kyl’väjäl’l’ä vakka ieššä, eišt’yw i kyl’väw, jogo harpawkšella luow n’äpin s’iemen’d’ä. Vihmaz’ista pelvaš vihahtaw, l’äht’öw kažvamah. Nowššow harvazeh soruo – pid’äw n’e kit’kie. Hein’aigah pelvaš zavod’iw kukkie. Kukkiw pelvaš šomah hel’iez’il’l’ä s’in’iz’il’l’ä kukkaz’illa. Kukkazet huomnekšella on äijäl’d’i avawdunnuot päiväzeh päin, illalla kukinnan heikend’äw, kukkazet yökši tukkuwvutah. Kukinnan jäl’geh rubiew piähyt čyl’kyl’l’ä mänömäh. Kun’i on vihanda pelvaš – čyl’ky on valgie, rubiew pelvaš šual’istumah – čyl’ky rubiew ruškuomah, kuidu kovenomah. Šual’ista pelvašta pid’äw ruveta d’er’imäh. Ei pie d’erie yks’in kuiduz’in pid’äw hawruol’l’a t’äwžin kobrin, pivozet kiin’d’iezeh šiduo i šeizattua kuwl’ahaz’ih kuivamah. Jogo kuwl’ahazeh panet kymmenen pivos’t’a. Pelvaškuwl’ahazet vejät hebozella guominoh, šiid’ä ahat riihen pardeiz’illa, l’ämmit’ät riihen. Roičet pivot järel’l’äh guominoh, kolot’it hiät pual’ikalla (ket perret’t’ih kur’ikoilla, ket puidih briwžoilla). Kolot’ittuoh, riivinlawdah riivit’t’ih. Pelvahan s’iemenet tuwlešša viššattih, šel’giet s’iemenet puwrnuh kuattih. Kolot’ituot pelvahat logah l’evit’et’t’ih. Lovalla piet’äh, kun’i ei šuor’ie. Kuin kergiit l’evit’t’iä vägövih kaštieloih da l’ämbimih šiäl’öih, šilloin väl’iämme šuoriew. Lovašta pelvahat noššetah, kuboloih šivotah, pois’ vejet’äh. Žen jäl’geh pelvahat lowkulla lowkutetah. Lowkutannan jäl’geh pelvaš pehmen’öw, rubiew päis’är eruomah, vid’iemel’l’ä vivotah, jiäw vain har’jata, t. T’yöt ed’izeh har’jatah rawdahar’jalla. Rawdahar’jan jäl’geh t’yöšt’ä eruow ruohin. Ruohtimešta kezrät’äh ruohinlangua da kuvotah värčie. Rawdahar’jan jäl’geh t’yöt har’jatah šuvašhar’jah. Šuvašhar’jašša t’yöšt’ä eruow paičeš. Paičekšešta kezrät’t’ih rondulangua, kuvottih piiččuo da koštuo. Šiid’ä luajittih hattarua da ložieda käz’ipaikkua pywhkies’s’ä käz’ie. Šuvašhar’jan jäl’geh pivoz’ista šivotah pelvaškiäryö. Kiäröt vadvotah da luajitan kuožal’ipiäd’ä kezrät’t’äväkši varoin. N’äin ruadoma en’n’en. N’yt ruatah mašinoilla. N’yt kolot’ittuo pelvašta šanotah trestakši. Trestana mašinoilla šuatetah kohti zavodah. Ei pie rahvahalla n’i viduo, n’i kuduo, n’i kezrät’ä. Tuwvah mat’er’jua lawkkah – t’iijä oštua. Viel’ä valmista i ommelduo.

June 01, 2020 in 15:45 Нина Шибанова

  • changed the text
    Pellon aštoiduoh kyl’vet’äh pelvahan. Kyl’väjäl’l’ä vakka ieššä, eišt’yw i kyl’väw, jogo harpawkšella luow n’äpin s’iemen’d’ä. Vihmaz’ista pelvaš vihahtaw, l’äht’öw kažvamah. Nowššow harvazeh soruo – pid’äw n’e kit’kie. Hein’aigah pelvaš zavod’iw kukkie. Kukkiw pelvaš šomah hel’iez’il’l’ä s’in’iz’il’l’ä kukkaz’illa. Kukkazet huomnekšella on äijäl’d’i avawdunnuot päiväzeh päin, illalla kukinnan heikend’äw, kukkazet yökši tukkuwvutah. Kukinnan jäl’geh rubiew piähyt čyl’kyl’l’ä mänömäh. Kun’i on vihanda pelvaš – čyl’ky on valgie, rubiew pelvaš šual’istumah – čyl’ky rubiew ruškuomah, kuidu kovenomah. Šual’ista pelvašta pid’äw ruveta d’er’imäh. Ei pie d’erie yks’in kuiduz’in pid’äw hawruol’l’a t’äwžin kobrin, pivozet kiin’d’iezeh šiduo i šeizattua kuwl’ahaz’ih kuivamah. Jogo kuwl’ahazeh panet kymmenen pivos’t’a. Pelvaškuwl’ahazet vejät hebozella guominoh, šiid’ä ahat riihen pardeiz’illa, l’ämmit’ät riihen. Roičet pivot järel’l’äh guominoh, kolot’it hiät pual’ikalla (ket perret’t’ih kur’ikoilla, ket puidih briwžoilla). Kolot’ittuoh, riivinlawdah riivit’t’ih. Pelvahan s’iemenet tuwlešša viššattih, šel’giet s’iemenet puwrnuh kuattih. Kolot’ituot pelvahat logah l’evit’et’t’ih. Lovalla piet’äh, kun’i ei šuor’ie. Kuin kergiit l’evit’t’iä vägövih kaštieloih da l’ämbimih šiäl’öih, šilloin väl’iämme šuoriew. Lovašta pelvahat noššetah, kuboloih šivotah, pois’ vejet’äh. Žen jäl’geh pelvahat lowkulla lowkutetah. Lowkutannan jäl’geh pelvaš pehmen’öw, rubiew päis’är eruomah, vid’iemel’l’ä vivotah, jiäw vain har’jata, t’yöt ed’izeh har’jatah rawdahar’jalla. Rawdahar’jan jäl’geh t’yöšt’ä eruow ruohin. Ruohtimešta kezrät’äh ruohinlangua da kuvotah värčie. Rawdahar’jan jäl’geh t’yöt har’jatah šuvašhar’jah. Šuvašhar’jašša t’yöšt’ä eruow paičeš. Paičekšešta kezrät’t’ih rondulangua, kuvottih piiččuo da koštuo. Šiid’ä luajittih hattarua da ložieda käz’ipaikkua pywhkies’s’ä käz’ie. Šuvašhar’jan jäl’geh pivoz’ista šivotah pelvaškiäryö. Kiäröt vadvotah da luajitan kuožal’ipiäd’ä kezrät’t’äväkši varoin. N’äin ruadoma en’n’en, n. N’yt ruatah mašinoilla. N’yt kolot’ittuo pelvašta šanotah trestakši. Trestana mašinoilla šuatetah kohti zavodah. Ei pie rahvahalla n’i viduo, n’i kuduo, n’i kezrät’ä. Tuwvah mat’er’jua lawkkah – t’iijä oštua, viel. Viel’ä valmista i ommelduo.

June 01, 2020 in 15:41 Нина Шибанова

  • changed the text
    Pellon aštoiduoh kyl’vet’äh pelvahan. Kyl’väjäl’l’ä vakka ieššä, eišt’yw i kyl’väw, jogo harpawkšella luow n’äpin s’iemen’d’ä. Vihmaz’ista pelvaš vihahtaw, l’äht’öw kažvamah. Nowššow harvazeh soruo – pid’äw n’e kit’kie. Hein’aigah pelvaš zavod’iw kukkie. Kukkiw pelvaš šomah hel’iez’il’l’ä s’in’iz’il’l’ä kukkaz’illa. Kukkazet huomnekšella on äijäl’d’i avawdunnuot päiväzeh päin, illalla kukinnan heikend’äw, kukkazet yökši tukkuwvutah. Kukinnan jäl’geh rubiew piähyt čyl’kyl’l’ä mänömäh. Kun’i on vihanda pelvaš – čyl’ky on valgie, rubiew pelvaš šual’istumah – čyl’ky rubiew ruškuomah, kuidu kovenomah. Šual’ista pelvašta pid’äw ruveta d’er’imäh. Ei pie d’erie yks’in kuiduz’in pid’äw hawruol’l’a t’äwžin kobrin, pivozet kiin’d’iezeh šiduo i šeizattua kuwl’ahaz’ih kuivamah. Jogo kuwl’ahazeh panet kymmenen pivos’t’a. Pelvaškuwl’ahazet vejät hebozella guominoh, šiid’ä ahat riihen pardeiz’illa, l’ämmit’ät riihen. Roičet pivot järel’l’äh guominoh, kolot’it hiät pual’ikalla (ket perret’t’ih kur’ikoilla, ket puidih briwžoilla). Kolot’ittuoh, riivinlawdah riivit’t’ih. Pelvahan s’iemenet tuwlešša viššattih, šel’giet s’iemenet puwrnuh kuattih. Kolot’ituot pelvahat logah l’evit’et’t’ih. Lovalla piet’äh, kun’i ei šuor’ie. Kuin kergiit l’evit’t’iä vägövih kaštieloih da l’ämbimih šiäl’öih, šilloin väl’iämme šuoriew. Lovašta pelvahat noššetah, kuboloih šivotah, pois’ vejet’äh. Žen jäl’geh pelvahat lowkulla lowkutetah. Lowkutannan jäl’geh pelvaš pehmen’öw, rubiew päis’är eruomah, vid’iemel’l’ä vivotah, jiäw vain har’jata, t’yöt ed’izeh har’jatah rawdahar’jalla. Rawdahar’jan jäl’geh t’yöšt’ä eruow ruohin. Ruohtimešta kezrät’äh ruohinlangua da kuvotah värčie. Rawdahar’jan jäl’geh t’yöt har’jatah šuvašhar’jah. Šuvašhar’jašša t’yöšt’ä eruow paičeš. Paičekšešta kezrät’t’ih rondulangua, kuvottih piiččuo da koštuo. Šiid’ä luajittih hattarua da ložieda käz’ipaikkua pywhkies’s’ä käz’ie. Šuvašhar’jan jäl’geh pivoz’ista šivotah pelvaškiäryö. Kiäröt vadvotah da luajitan kuožal’ipiäd’ä kezrät’t’äväkši varoin. N’äin ruadoma en’n’en, n’yt ruatah mašinoilla. N’yt kolot’ittuo pelvašta šanotah trestakši. Trestana mašinoilla šuatetah kohti zavodah. Ei pie rahvahalla n’i viduo, n’i kuduo, n’i kezrät’ä. Tuwvah mat’er’jua lawkkah – t’iijä oštua, viel’ä valmista i ommelduo.

June 01, 2020 in 15:40 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text translation
  • created the text: Pellon aštoiduoh kyl’vet’äh pelvahan. Kyl’väjäl’l’ä vakka ieššä, eišt’yw i kyl’väw, jogo harpawkšella luow n’äpin s’iemen’d’ä. Vihmaz’ista pelvaš vihahtaw, l’äht’öw kažvamah. Nowššow harvazeh soruo – pid’äw n’e kit’kie. Hein’aigah pelvaš zavod’iw kukkie. Kukkiw pelvaš šomah hel’iez’il’l’ä s’in’iz’il’l’ä kukkaz’illa. Kukkazet huomnekšella on äijäl’d’i avawdunnuot päiväzeh päin, illalla kukinnan heikend’äw, kukkazet yökši tukkuwvutah. Kukinnan jäl’geh rubiew piähyt čyl’kyl’l’ä mänömäh. Kun’i on vihanda pelvaš – čyl’ky on valgie, rubiew pelvaš šual’istumah – čyl’ky rubiew ruškuomah, kuidu kovenomah. Šual’ista pelvašta pid’äw ruveta d’er’imäh. Ei pie d’erie yks’in kuiduz’in pid’äw hawruol’l’a t’äwžin kobrin, pivozet kiin’d’iezeh šiduo i šeizattua kuwl’ahaz’ih kuivamah. Jogo kuwl’ahazeh panet kymmenen pivos’t’a. Pelvaškuwl’ahazet vejät hebozella guominoh, šiid’ä ahat riihen pardeiz’illa, l’ämmit’ät riihen. Roičet pivot järel’l’äh guominoh, kolot’it hiät pual’ikalla (ket perret’t’ih kur’ikoilla, ket puidih briwžoilla). Kolot’ittuoh, riivinlawdah riivit’t’ih. Pelvahan s’iemenet tuwlešša viššattih, šel’giet s’iemenet puwrnuh kuattih. Kolot’ituot pelvahat logah l’evit’et’t’ih. Lovalla piet’äh, kun’i ei šuor’ie. Kuin kergiit l’evit’t’iä vägövih kaštieloih da l’ämbimih šiäl’öih, šilloin väl’iämme šuoriew. Lovašta pelvahat noššetah, kuboloih šivotah, pois’ vejet’äh. Žen jäl’geh pelvahat lowkulla lowkutetah. Lowkutannan jäl’geh pelvaš pehmen’öw, rubiew päis’är eruomah, vid’iemel’l’ä vivotah, jiäw vain har’jata, t’yöt ed’izeh har’jatah rawdahar’jalla. Rawdahar’jan jäl’geh t’yöšt’ä eruow ruohin. Ruohtimešta kezrät’äh ruohinlangua da kuvotah värčie. Rawdahar’jan jäl’geh t’yöt har’jatah šuvašhar’jah. Šuvašhar’jašša t’yöšt’ä eruow paičeš. Paičekšešta kezrät’t’ih rondulangua, kuvottih piiččuo da koštuo. Šiid’ä luajittih hattarua da ložieda käz’ipaikkua pywhkies’s’ä käz’ie. Šuvašhar’jan jäl’geh pivoz’ista šivotah pelvaškiäryö. Kiäröt vadvotah da luajitan kuožal’ipiäd’ä kezrät’t’äväkši varoin. N’äin ruadoma en’n’en, n’yt ruatah mašinoilla. N’yt kolot’ittuo pelvašta šanotah trestakši. Trestana mašinoilla šuatetah kohti zavodah. Ei pie rahvahalla n’i viduo, n’i kuduo, n’i kezrät’ä. Tuwvah mat’er’jua lawkkah – t’iijä oštua, viel’ä valmista i ommelduo.