Texts

Return to review | Return to list

“Omal mual emmo ole ni omat”

history

September 13, 2019 in 16:32 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text: Elokuun 2. päivänny rahvahan da kirikönkalendarin mugah oli Il’l’anpäivy. Karjalazet ylen äijäl kunnivoittih Pyhiä Il’l’ua, uudeh pravoslavnoih uskoh ristittyy karjalazil häi tuli piälimäzen Ukko-jumalan tilah. Il’l’anpäivy oli monen karjalazen kylän oma pruazniekku. Enne sidä piettih Salminiškasgi Šotjärven rannal, kus enne oli Pyhän Il’l’an kirikkö. Salminišku on sijoitannuhes Šotjärven rannale lähäl Šuojunjoven suudu. Lieterannoil on hyvä kylbie kezoidu, järvi andau äijän kalua. Kylä on Karjalan vahnimii, enzi kerdua sidä mainittih jo vuvvennu 1563 Oniegujärven viijendeksen verokirjas. Ylen čoma kaččuo da näbei Salminišku oli 1970-vuozien allus – 17 taloidu, kaksi uuliččua da pyhä rossu Kirikköniemel. – Enne täs kohtas oli kaunis, pieni minun kylä. A nygöi vahnua kodii pošti ei jiännyh. Kai srojitah duačat dai nägemys on toine. Ylen žiäli, kylä muutui, kyynälet silmis sanelou Svetlana Vlaskova. – Myö astummo kyliä myöte, ga kyliä ei ni nävy putilleh, kai on ylen äijäl kazvoitunnuh. Žiivattua nygöi ei pietä, sendäh heinät kazvetah ristikanzan korgeutteh. Salminiškas Svetlana vietti lapsusvuvvet buaban da died’oin kois. Tänne kezäkse tullah nygöi hänen tyttäret da bunukat. Kylä on äijäl muuttunuh sen jälles, konzu 1979 vuvvel suurel pellol järvirannas ruvettih srojimah duaččoi. Nygöi Salminiškas on kaksi kooperatiivua. Uuzien tihieh nostettuloin kodiloin keskes näet vai sentämän ennevahnallizen karjalazen taloin, kui, sanommo, Meloin kodi. Nygöi omah kodih vaiku kezäkse kävyy Tatjana Sorokina Petroskoilpäi. – Paheni, ylen paheni kyläine, ylen paheni. Rahvas tuldih kaikenmoizet, on i hyviä, on i pahembua rahvastu. Kaikenmostu. Itkie toizel aigua tahtommo. Žiäli on ylen hieruu. Omua kylästy. Moizet elaijat roittihes. Nygöi omal mual emmo ni ole omat, prähkäy Tatjana Ivanovna. Salminiškan omat vahnat eläjät pietäh pahua mieldy, ku on rikottu ennevahnalline kalmužin Kirikköniemel, pyhä rossu, kunne on pandu muah äijy polvie kylälästy. Kodiloi vahnale kalmužimale ruvettih nostamah 1990-vuozil. Paikallizet rahvas opittih sanuo tulolazile, mi kohtii tämä on. Hyö ei äijäl korvua kallattu. – Enne oli vai kirikkö, i kalmužimat. Ei olluh nimittumua kodii täs. A sit jälles ruvettih panemah kodiloi, i ruvettih elämäh. A elaigua ei ole heile. Libo voimatutah, libo kuoltah, sanou As’a Varlamova. Enne Kirikköniemel seizoi suuri Pyhän Il’l’an kirikkö, nygöi sen tilas on kodi. Kahten duačan aidah puututtih kalmat. Kirikkö salvattih vuvvennu 1937, jälles sit oli kluubu, vuvvennu 1961 endine kirikkö riičittih. – Minä mustan, konzu otettih tämä kirikkö. Buaboine salbai minuu peredniekäl, štobi en nägis. Itkimmö kaikin. Minä olin pieni ylen, ei voi piettiä kyynälii Tatjana Sorokina. Salminiškan omat eläjät azetettih vahnale kalmužimale ristan mustokse kirikös da kalmois, ga uuzil duaččuniekoil se oli tiel. Nygöi ristua ei ole. Yhtelläh rahvas vie mustetah kui enne kyläs piettih Il’l’anpäiviä. – Kirikön kellot kuultih i Peskuh, Liettieh vasturannal, dai Sodderah, joga sijah, mustelou Tatjana Sorokina. – Joga sijaspäi tuldih meijän pruazniekkah rahvas. Rahvastu oli ylen äijy, stolat oldih joga talois, meile täs kaksi päiviä pastoimmo kalittuu dai vatruškastu kaikenmostu. Dai kaikenmostu kaikkie. Rahvastu oli äijy, pläšittih dai tansuittih da midä vai ruattih. Pajuo pajatettih. Mustuo endizis aijois kaiččou Semoin taloin bunukku petroskoilaine Svetlana Vlaskova. Buaban da died’oin kois häi keräi ennevahnallistu veššii omah pikkarazeh kodimuzeih. Tiä on vanhua hiiliut’ugua, lukkuu, verkokivisty, pajas tavottuu nuaglua, tuohikaššali, vaskisamvuaru, leibyast’e. Svetlanal tallel ollah vahnat mustuvalgiet kuvat, kuduat on otettu 50 vuottu tagaperin, konzu häi oli pieni tyttöine. Värtinäine käis Svetlana pidäy meile ekskursiedu: – Vahnas kois lövvimmö ylen äijän veššii, da minul oli žiäli hyllätä niidy. Minä mustan, konzu kai vehkehet oldih pättävät. Minä mustan, konzu pestih hurstit pualikal, keriččimet. Buabo keričči lambahii. Verkon pulloizet. Minun died’oi iče kai luadi. Vot, pulloizet, dai suuri pullo. Poimičču. Häi luadi minule, a minä iče kävelin meččäh poimičunke. Salminišku ei kogonah hävinnyh monien karjalazien kylien jyttyöh. Kezil täs kiehuu elos. Ga yhtelläh paikallizet rahvas tahtottas, ku uvvet salminiškalazet enämbäl tiettäs da kunnivoittas kyliä da sen histouriedu.