Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Opendamoi vätes!

История изменений

21 января 2020 в 03:01 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) текст
    Karjalas jo videnden kerdan mäni etnolager’, miččen nimi om ”Noriden vastuz Karjalan mal”. Koumekümne openikad Karjalaspäi da Piterin agjaspäi tuli möst Petroskoihe, miše tundištadas Karjalan rahvahidenke, heiden istorijankeistorijanke da kelidenke. TradicijanTradicijan mödhe lager’ jatkui ühten nedalin. Erased lapsed oliba lebupäivil, toižil sügüz’pästuz jo lopihe. Kaiken-se kaikuččel oli voimuz hüvin mänetada lebupäivid vai jatkta niid. Lapsil oli lujas melentartuine programm. Heil oli voimuz kosketadas toine toiženke, kävuda muzejoihe, ajada ekskursijoileekskursijoile da opeta ičeze kodikelid. Etnolagerin tem vajehtase joga voden. Täl kerdal tem oli omištadud ”Kalevalale” da Igähižiden rahvahiden keliden vodele. Kaikuččel päiväl lapsiden täht oli tehtud melentartuine azjtego. Lapsed vändiba ”Sampon ecmas”–vändimel, kävuiba Kantele–pert’he, Kiži–muzejaha da Karjalan Rahvahaližehe muzejaha. Ehtoil heiden täht oli ilotuzprogramm. Lapsed kävuiba vändmaha boulingaha, vastsihe ”Toive”–sebran ühtnikoidenke, loppäiväl hö kerazihe ühthe lidnan antikafehe vändmaha erazvuiččihe vändoihe da muite kosketadihe toine toiženke. Mugažo etnolagerin ühtnikad oliba Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskuses, kus ”Periodikan” radnikad starinoičiba ičeze radon polhe i tegiba heiden täht vändon ”Kalevala”–eposan mödhe. Etnolagerin programman päpalan oli kodikeliden škol. Lagerin aigan lapsed saiba uzid tedoid karjalan, vepsän da suomen keliš da kul’turas. Keliden škol vedetas Petroskoin universitetan Baltianmeren–suomalaižiden keliden kafedral. Necen keliden školan pätegend om siš, miše ei vaiše antta lapsile uzid tedoid kodikeles, no i tundištoitta lapsid kafedran radonke. Starinoita lapsile, miše hö voiba opeta rahvahaližid kelid universitetas-ki, ozutada heile, kus voib kävutada nenid kelid. Kut i kaiken lapsed jagatihe videhe gruppaha: koume karjalašt gruppad (pohjoižkarjalan, livin da lüdin paginad), suomen da vepsän kelen gruppad. Täl kerdal vepsläižid oli enamba, ku männuzil vozil (7 mest). Neičukaižed tuliba Kalagespäi, Šoutjärvespäi, Šokšuspäi da Lodeinoje Pole–lidnaspäi. Školan openduzčasuid vediba kafedran opendajad, kudambad kaiken radaba lapsidenke etnolagerišpäi da harjeniba jo rata heidenke. Urokoiden teman oli ”Kalevala”–epos. Nel’l’ päiväd lapsed openziba kelid, pagižiba ”Kalevela”–eposan polhe, vändiba vändoihe kodikelel da vaumičiba ozutelusen, miččen ezitiba lop’praznikal. Vepsläine grupp ozuti sarnan, miččen Elias Lönnrot kerazi ičeze tedomatkas vepsläižele male. Nece oli ”Kaži da hired”–sarn, mitte opendab hüvin meletada edel sidä, ku tehta midä-se. Lop’praznik oli ilokahan da čoman, se tuli mel’he kaikile: lagerin tegijoiletegijoile da iče openikoile. Lapsed hüviš meliš ajoiba kodihe da sanuiba, miše tahtoiba pörttas lagerihe völ kerdan, a ken-se tahtoiškanzi päzuda universitetha opendamha Karjalan rahvahaližid kelid. Kut sanui Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan radnik Jelena Migunova, norišt – nece om meiden tulii aig. Pidab ozutada heile, mitte znamoičend om rahvahiden keliden opendusel, kut nece voib abutada tulijaltulijal aigal, miše nece om lujas perspektivine azj, da tetes kelid voib löuta ičeleze erazvuittušt radod. Voib rohktas sanuda, miše lagerin pätegend oli tehtud. Lagerin tegijointegijoin oma Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstv, Opendusen ministerstv, Petroskoin valdkundan universitet da ”Rovesnik”–ližaopenduzkeskuz.

21 января 2020 в 00:39 Nataly Krizhanovsky

  • изменил(а) текст
    Karjalas jo videnden kerdan mäni etnolager’, miččen nimi om ”Noriden vastuz Karjalan mal”. Koumekümne openikad Karjalaspäi da Piterin agjaspäi tuli möst Petroskoihe, miše tundištadas Karjalan rahvahidenke, heiden istorij ankeistorijanke da kelidenke. Tradicij anTradicijan mödhe lager’ jatkui ühten nedalin. Erased lapsed oliba lebupäivil, toižil sügüz’pästuz jo lopihe. Kaiken-se kaikuččel oli voimuz hüvin mänetada lebupäivid vai jatkta niid. Lapsil oli lujas melentartuine programm. Heil oli voimuz kosketadas toine toiženke, kävuda muzejoihe, ajada ekskursij oileekskursijoile da opeta ičeze kodikelid. Etnolagerin tem vajehtase joga voden. Täl kerdal tem oli omištadud ”Kalevalale” da Igähižiden rahvahiden keliden vodele. Kaikuččel päiväl lapsiden täht oli tehtud melentartuine azjtego. Lapsed vändiba ”Sampon ecmas”-vändimel, kävuiba Kantele-pert’he, Kiži- muzejaha da Karjalan Rahvahaližehe muzejaha. Ehtoil heiden täht oli ilotuzprogramm. Lapsed kävuiba vändmaha boulingaha, vastsihe ”Toive”-sebran ühtnikoidenke, loppäiväl hö kerazihe ühthe lidnan antikafehe vändmaha erazvuiččihe vändoihe da muite kosketadihe toine toiženke. Mugažo etnolagerin ühtnikad oliba Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskuses, kus ”Periodikan” radnikad starinoičiba ičeze radon polhe i tegiba heiden täht vändon ”Kalevala”-eposan mödhe. Etnolagerin programman päpalan oli kodikeliden škol. Lagerin aigan lapsed saiba uzid tedoid karjalan, vepsän da suomen keliš da kul’turas. Keliden škol vedetas Petroskoin universitetan Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral. Necen keliden školan pätegend om siš, miše ei vaiše antta lapsile uzid tedoid kodikeles, no i tundištoitta lapsid kafedran radonke. Starinoita lapsile, miše hö voiba opeta rahvahaližid kelid universitetas-ki, ozutada heile, kus voib kävutada nenid kelid. Kut i kaiken lapsed jagatihe videhe gruppaha: koume karjalašt gruppad (pohjoižkarjalan, livin da lüdin paginad), suomen da vepsän kelen gruppad. Täl kerdal vepsläižid oli enamba, ku männuzil vozil (7 mest). Neičukaižed tuliba Kalagespäi, Šoutjärvespäi, Šokšuspäi da Lodeinoje Pole-lidnaspäi. Školan openduzčasuid vediba kafedran opendajad, kudambad kaiken radaba lapsidenke etnolagerišpäi da harjeniba jo rata heidenke. Urokoiden teman oli ”Kalevala”-epos. Nel’l’ päiväd lapsed openziba kelid, pagižiba ”Kalevela”-eposan polhe, vändiba vändoihe kodikelel da vaumičiba ozutelusen, miččen ezitiba lop’praznikal. Vepsläine grupp ozuti sarnan, miččen Elias Lönnrot kerazi ičeze tedomatkas vepsläižele male. Nece oli ”Kaži da hired”-sarn, mitte opendab hüvin meletada edel sidä, ku tehta midä-se. Lop’praznik oli ilokahan da čoman, se tuli mel’he kaikile: lagerin tegij oiletegijoile da iče openikoile. Lapsed hüviš meliš ajoiba kodihe da sanuiba, miše tahtoiba pörttas lagerihe völ kerdan, a ken-se tahtoiškanzi päzuda universitetha opendamha Karjalan rahvahaližid kelid. Kut sanui Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan radnik Jelena Migunova, norišt – nece om meiden tulii aig. Pidab ozutada heile, mitte znamoičend om rahvahiden keliden opendusel, kut nece voib abutada tulij altulijal aigal, miše nece om lujas perspektivine azj, da tetes kelid voib löuta ičeleze erazvuittušt radod. Voib rohktas sanuda, miše lagerin pätegend oli tehtud. Lagerin tegij ointegijoin oma Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstv, Opendusen ministerstv, Petroskoin valdkundan universitet da ”Rovesnik”- ližaopenduzkeskuz.

27 ноября 2019 в 15:46 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Karjalas jo videnden kerdan mäni etnolager’, miččen nimi om ”Noriden vastuz Karjalan mal”. Koumekümne openikad Karjalaspäi da Piterin agjaspäi tuli möst Petroskoihe, miše tundištadas Karjalan rahvahidenke, heiden istorij anke da kelidenke. Tradicij an mödhe lager’ jatkui ühten nedalin. Erased lapsed oliba lebupäivil, toižil sügüz’pästuz jo lopihe. Kaiken-se kaikuččel oli voimuz hüvin mänetada lebupäivid vai jatkta niid. Lapsil oli lujas melentartuine programm. Heil oli voimuz kosketadas toine toiženke, kävuda muzejoihe, ajada ekskursij oile da opeta ičeze kodikelid. Etnolagerin tem vajehtase joga voden. Täl kerdal tem oli omištadud ”Kalevalale” da Igähižiden rahvahiden keliden vodele. Kaikuččel päiväl lapsiden täht oli tehtud melentartuine azjtego. Lapsed vändiba ”Sampon ecmas”-vändimel, kävuiba Kantele-pert’he, Kiži- muzejaha da Karjalan Rahvahaližehe muzejaha. Ehtoil heiden täht oli ilotuzprogramm. Lapsed kävuiba vändmaha boulingaha, vastsihe ”Toive”-sebran ühtnikoidenke, loppäiväl hö kerazihe ühthe lidnan antikafehe vändmaha erazvuiččihe vändoihe da muite kosketadihe toine toiženke. Mugažo etnolagerin ühtnikad oliba Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskuses, kus ”Periodikan” radnikad starinoičiba ičeze radon polhe i tegiba heiden täht vändon ”Kalevala”-eposan mödhe. Etnolagerin programman päpalan oli kodikeliden škol. Lagerin aigan lapsed saiba uzid tedoid karjalan, vepsän da suomen keliš da kul’turas. Keliden škol vedetas Petroskoin universitetan Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral. Necen keliden školan pätegend om siš, miše ei vaiše antta lapsile uzid tedoid kodikeles, no i tundištoitta lapsid kafedran radonke. Starinoita lapsile, miše hö voiba opeta rahvahaližid kelid universitetas-ki, ozutada heile, kus voib kävutada nenid kelid. Kut i kaiken lapsed jagatihe videhe gruppaha: koume karjalašt gruppad (pohjoižkarjalan, livin da lüdin paginad), suomen da vepsän kelen gruppad. Täl kerdal vepsläižid oli enamba, ku männuzil vozil (7 mest). Neičukaižed tuliba Kalagespäi, Šoutjärvespäi, Šokšuspäi da Lodeinoje Pole-lidnaspäi. Školan openduzčasuid vediba kafedran opendajad, kudambad kaiken radaba lapsidenke etnolagerišpäi da harjeniba jo rata heidenke. Urokoiden teman oli ”Kalevala”-epos. Nel’l’ päiväd lapsed openziba kelid, pagižiba ”Kalevela”-eposan polhe, vändiba vändoihe kodikelel da vaumičiba ozutelusen, miččen ezitiba lop’praznikal. Vepsläine grupp ozuti sarnan, miččen Elias Lönnrot kerazi ičeze tedomatkas vepsläižele male. Nece oli ”Kaži da hired”-sarn, mitte opendab hüvin meletada edel sidä, ku tehta midä-se. Lop’praznik oli ilokahan da čoman, se tuli mel’he kaikile: lagerin tegij oile da iče openikoile. Lapsed hüviš meliš ajoiba kodihe da sanuiba, miše tahtoiba pörttas lagerihe völ kerdan, a ken-se tahtoiškanzi päzuda universitetha opendamha Karjalan rahvahaližid kelid. Kut sanui Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan radnik Jelena Migunova, norišt – nece om meiden tulii aig. Pidab ozutada heile, mitte znamoičend om rahvahiden keliden opendusel, kut nece voib abutada tulij al aigal, miše nece om lujas perspektivine azj, da tetes kelid voib löuta ičeleze erazvuittušt radod. Voib rohktas sanuda, miše lagerin pätegend oli tehtud. Lagerin tegij oin oma Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstv, Opendusen ministerstv, Petroskoin valdkundan universitet da ”Rovesnik”- ližaopenduzkeskuz.