Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Kävymmö sanasuarele!

История изменений

28 февраля 2020 в 12:14 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Meijän pagin karjalan kielen čomuos da rikkahuos jatkuu. Täl kerdua myö tuaste otammo paginale suguu da perehty koskijua teemua. -Lu-juondehen avul karjalan kieles roijah sanat kodoilu da miehoilu. Tiijätgo, mit net ollah? Kodoilakse karjalazet sanotah vahnembien – tuatan da muaman – kodii. Konzu neidine menöy miehele da lähtöy elämäh ukon kodih, sidä kodii ruvetah sanomah miehoilakse. Himo miehoilah, kaksi himuo kodoilah – moine sananpolvi on karjalazil. Vikse ellendät sen. Miehele mennä himoittau, ga kodih kiändyö sit vie enämbäl. Juondehien avul ollah roittu sanatgi tuatoušin, muamoušin, died’oušin da buaboušin. Nämmä sanat ollah adjektiivat da ven’akse niidy pidäy kiändiä, kui ’отцов, доставшийся от отца’, ’мамин, доставшийся от мамы’, ’дедушкин, доставшийся от дедушки’, ’бабушкин, доставшийся от бабушки’. Tuatoušinat ongiruagat, muamoušinat sovat, died’oušin kodi, buaboušin paikku – nämmä kai ollah tuatas, muamas, died’ois da buabas jiännyöt vešit. Konzubo käytetäh nämmii sanoi? Tiijätgo? Siemenvoi vai pyhävoi? Pyhävoidu, ezimerkikse, on: siemenvoi, liinuvoi libo oliivuvoi. Pyhävoi sit on nimi voiloile, kudamii luajitah kazvoksis. Siemenvoikse sanotah päiväzenkukan siemenis luajittuu voidu. Siemenvoidu myö panemmo saluattoih, sieneh, kartohkan, kalan, ouveššiloin libo piirualoin žuarijes. Rokku, liemi vai keitto? Rokakse da keitokse karjalazet sanotah suuppua. Liendy keitetäh kalas da ven’akse se on ’уха’. Liemi-sanal on toine merkičysgi – ’бульон’. Lihaliemi sit on ’мясной бульон’, kalaliemi – ’уха и рыбный бульон’. Liharokakse karjalazet sanottih päčis keitettyy lihasuuppua. Sendäh sit vikse on parembi sanuo ’щи’ – kapustukeitto, ’гороховый суп’ – hernehkeitto, ’грибной суп’ – gribakeitto.