Lemmas

Back to entry | Return to list

kuja

language: Karelian Proper

part of speech: Noun

1 meaning

  • Russian: переулок
Source meaning

Select one or more forms. Any selected form may match. Leave empty for no restriction.

Partner word

Meanings found near the source within the selected range or anywhere in the sentence, depending on the search mode. Clear the field to search for the source meaning only.

Subcorpora

Select one or more subcorpora. Any selected subcorpus may match. Leave empty to search all.

Reset

Sentences found: 82

the best an excellent a good a bad

Search window -1…1 — the top line marks neighbouring words within the selected range; distances are calculated from the original sentence.

  1. ”Starinallisella kartalla” ruvetah toimimah Muasterien katu, Ekologini katu, Istorijallini kuja, Jarmankka-aukivo, Karjalaini kirja.
    (Tašavallan päivänä Aunuš vuottau vierahie)
  2. (Kirjutettu Miihkali Kundoz’orovilta)

    Jotta kontie ei tulis lähellä karjua, lehmien jälkilöillä priiskutettih kalan šuolarossolua ta šaneltih näin:
    Još mie oččona olisin,
    Mesikämmenenä kävisin,
    En ois akkojen jaloissa,
    Kusikinttujen kujilla...
    (Yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima)
  3. 23Šiitä isäntä šano paššarilla: "Mäne muanteillä ta kylien kujilla ta pakota ihmisie tulomah, jotta miun talo täyttyis.
    (Jevanheli Lukan kirjuttamana (14: 15-24). Peittopakina šuurešta pruasniekašta)
  4. Šiinä on äkkiheittoja ylöš, alaš ta šivuloil la, jyrkkie mutkie ta kuperkeik kuja, ta koko ajan ne ollah noin metrin piäššä toisistah.
    (Šelkosien herra. 1)
  5. "Itku ei kuuluisi kujilta,
    valituš vajojen piäštä",
    šanoi vanha Väinämöini
    15 nuoremmalla veijollanša.
    (Väinämöisen kiellot)
  6. Tilkin-tilkin tietä myöten,
    malkin-malkin maita myöten,
    kullaista kujua myöten,
    hopiaista tietä myöten.
    (Veikon tuomiset (Kavonnut hanhi))
  7. 10Hyö mäntih enšimmäisistä varteiččijista kyličči, šiitä toisista ta tultih rautaveräjän luo, mistä piäsi linnah.^ Veräjät avauvuttih heilä ičeštäh.^ Hyö mäntih uloš ta lähettih aštumah kujua pitin.^ Äkkie anheli hävisi.
    (Petri piäšöy tyrmäštä)
  8. Kuin tulou čuarin piirut-pualat, nin tule šuurella kivellä, šuuren kujan šuuhu, šiitä šielä huhuot: "Niä milma, niätäseni, kuule, kultarintaseni!".
    (Tuhkimuš-niätästarina)
  9. Juokši šuuren kujan šuuhu, šuurella kivellä, huhuou:
    – Niä milma, niätäseni, kuule, kultarintaseni!
    (Tuhkimuš-niätästarina)
  10. Tuhkimuš lähtöy šuuren kujan šuuhu, šuurella kivellä.
    (Tuhkimuš-niätästarina)
  11. Mänöy tuaš šuuren kujan šuuhu, šuurella kivellä.
    (Tuhkimuš-niätästarina)
  12. Tultih kujan šuuhu; šielä оn šuuri vanha honka.
    (Rosvo-Kliimon starina)
  13. Perinät pantih lattiella, koko late oli makuajien vallašša, vain stolan piäštä läksi ovella vapua kuja, šiitä piäštih kulkomah.
    (Entiseštä lapšen kašvatukšešta)
  14. Etkö voi, kujin kohtal’ahiseni, kujin ylenekšennellä kujin jälkimmäisie kertasie, kurja vartuvuon olen kujin ašetellun kujin viimeset kunnivoveroset tai kukkahan narotakuntasen kokuol'l'un šiun kunnivoverosilla.
    (Etkö voi valveuvuksennella...)
    Etkö voi, kujin kohtal’ahiseni, kujin ylenekšennellä kujin jälkimmäisie kertasie, kurja vartuvuon olen kujin ašetellun kujin viimeset kunnivoveroset tai kukkahan narotakuntasen kokuol'l'un šiun kunnivoverosilla.
    (Etkö voi valveuvuksennella...)
    Etkö voi, kujin kohtal’ahiseni, kujin ylenekšennellä kujin jälkimmäisie kertasie, kurja vartuvuon olen kujin ašetellun kujin viimeset kunnivoveroset tai kukkahan narotakuntasen kokuol'l'un šiun kunnivoverosilla.
    (Etkö voi valveuvuksennella...)
    Etkö voi, kujin kohtal’ahiseni, kujin ylenekšennellä kujin jälkimmäisie kertasie, kurja vartuvuon olen kujin ašetellun kujin viimeset kunnivoveroset tai kukkahan narotakuntasen kokuol'l'un šiun kunnivoverosilla.
    (Etkö voi valveuvuksennella...)
    Etkö voi, kujin kohtal’ahiseni, kujin ylenekšennellä kujin jälkimmäisie kertasie, kurja vartuvuon olen kujin ašetellun kujin viimeset kunnivoveroset tai kukkahan narotakuntasen kokuol'l'un šiun kunnivoverosilla.
    (Etkö voi valveuvuksennella...)
  15. Aijan oloviksi aijoiksi kun aijan viikoššukšentelen, nin hot' elkyä pankua kujin äijie kumomultie kukkahih ilmoih rotijan kuvajaiseni [piällä].
    (Viluššuttih viiččijäiseni viilokerrat)
  16. Enkö voi hoti kurja vartuon kujin aššukšenella kujin šilmittelömäh kuušien vuošien oltuo hot' kukkahih ilmoih rotijua kuvajaistani.
    (Viluššuttih viiččijäiseni viilokerrat)
    Enkö voi hoti kurja vartuon kujin aššukšenella kujin šilmittelömäh kuušien vuošien oltuo hot' kukkahih ilmoih rotijua kuvajaistani.
    (Viluššuttih viiččijäiseni viilokerrat)
  17. Kujin viimesen kertasen kujin ašettelima kukkahil'ta ilmoil'ta kukkahih ilmoih rotijan kuvajaiseni.
    (Viluššuttih viiččijäiseni viilokerrat)
    Kujin viimesen kertasen kujin ašettelima kukkahil'ta ilmoil'ta kukkahih ilmoih rotijan kuvajaiseni.
    (Viluššuttih viiččijäiseni viilokerrat)
  18. Etkö voi kujin kohtal’ahiseni kujin verekših puutunut kujin ylenekšennellä Tuonelan korvašijasilta hot kujin vähäsiksi aikasiksi?
    (Etkö voi valveuvukšennella)
    Etkö voi kujin kohtal’ahiseni kujin verekših puutunut kujin ylenekšennellä Tuonelan korvašijasilta hot kujin vähäsiksi aikasiksi?
    (Etkö voi valveuvukšennella)
    Etkö voi kujin kohtal’ahiseni kujin verekših puutunut kujin ylenekšennellä Tuonelan korvašijasilta hot kujin vähäsiksi aikasiksi?
    (Etkö voi valveuvukšennella)
    Etkö voi kujin kohtal’ahiseni kujin verekših puutunut kujin ylenekšennellä Tuonelan korvašijasilta hot kujin vähäsiksi aikasiksi?
    (Etkö voi valveuvukšennella)
  19. Hot kakši-kolmi šanua kovorikšentelisin kujin šuurien mieleni kručinaisie.
    (Etkö voi valveuvukšennella)
  20. Ettäkö kurjua varruttani hot kujin ašettele kukkahien ilmojen kulkijiksi kujin nuorukkaisilla kujin olkuovilla kuklavaltasilla?
    (Kiäniskuvirši)
    Ettäkö kurjua varruttani hot kujin ašettele kukkahien ilmojen kulkijiksi kujin nuorukkaisilla kujin olkuovilla kuklavaltasilla?
    (Kiäniskuvirši)
    Ettäkö kurjua varruttani hot kujin ašettele kukkahien ilmojen kulkijiksi kujin nuorukkaisilla kujin olkuovilla kuklavaltasilla?
    (Kiäniskuvirši)
The site was created by the staff of the Karelian Research Center of the Russian Academy of Sciences
You can freely use the materials of our site and share them, most importantly - indicate authorship and a link to our resource.
More about the CC BY 4.0 license
© VepKar. Open corpus of Veps and Karelian languages